Ainoastaan suomalaiset ortodoksiset käyvät krippileirin, joka perehdyttää ortodoksisuuteen TILAAJILLE

Jalkapallo sai kyytiä iloisten kiljahdusten säestyksellä eikä tihkusadekaan saanut innokkaita pelaajia siirtymään sisätiloihin. Meneillään oli Joensuun ortodoksisen seurakunnan kesän ensimmäinen kristinoppileiri eli kripari Sikrenvaaran ortodoksisessa leirikeskuksessa. Leirikouluun osallistui 24 leiriläistä, leiriohjaajia mukana oli kymmenen. Toisin kuin rippikoulussa, ortodokseilla kripari on täysin vapaaehtoinen. – Ortodoksit saavat kaikki oikeudet jo kasteen sakramentissa. Heidän ei tarvitse käydä kriparia saadaakseen kirkollisia oikeuksia, koska heillä ne jo on, kertoi Joensuun ortodoksisen seurakunnan nuorisotyöntekijä Pasi Onatsu. Vapaaehtoisuudesta huolimatta Joensuun seudun ortodoksisen seurakunnan alueella kripari on varsin suosittu. Pääsääntöisesti 75-80 prosenttia ikäluokasta osallistuu kriparille. Joensuun ortodoksisen seurakunnan alueella ortodokseja on paljon. Kripari on olemassa vain Suomen ortodokseilla, muualla maailmassa sitä ei tunneta. Onatsu arveli, ettei maahanmuuttavilla ortodokseilla ole tietoa siitä, mikä kyseinen leiri on. – Suomalaisissa perheissä voi olla perinne, että kripari käydään. Riitti, joka kuuluu suorittaa. Meidän kannaltamme se on tietysti hyvä asia, Onatsu totesi. Kolme päivässä Onatsu kuvaili krippileirin syventävän ortodoksisuuden tuntemusta. Krippileirillä jumalanpalveluksista saa kokemusta roppakaupalla, sillä niitä kuuluu kolme päivään. – Ne ovat 20–30 minuutin mittaisia. Sitten viikkoon kuuluu kaksi pitempää liturgiaa, täsmensi isä Ioannis Lampropoulos. Myös muiden kirkollisten toimitusten koreografiat tulevat tutuksi, leirillä oltiin jo ehditty kuivaharjoitella niin häät ja hautajaiset kuin kastetilaisuuskin. – Jonkin verran on myös oppitunteja ja sitten vapaampia käytännön harjoituksia. Yhdeksännen luokan opettajat ovat todenneet, että uskonnon tunnilla huomaa ketkä ovat leirille osallistuneet, joten olemme onnistuneet tiedon kasvattamisessa, Onatsu kertoi. Leirin sisältöön kuului myös rastirata, jonka osa-alueita olivat diakonia, seikkailullinen ongelmanratkaisu, kirkkomusiikki sekä keskustelua eettisistä kysymyksistä. Eettisten kysymysten ryhmää veti leiriohjaaja Eemeli Onatsu, 18. – Kyllä siellä syntyi silmiä avaavia oivalluksia leiriläisten keskuudessa. Ovat olleet mielenkiinnolla mukana ja kyselleet asioista, Eemeli Onatsu tuumaili. Samalla hän kehui kesän ensimmäisen leirin osallistujaporukkaa. – Tosi hyvä porukka ollut täällä. Leirin sääntöihin on sopeuduttu hyvin, Eemeli Onatsu naurahti. Retkiä luostareihin Koko aikaa ei vietetty Sikrenvaarassa, vaan leiriläiset tekivät retket Valamon ja Lintulan luostareihin. – Täällä myös leivottiin kirkkoleipä. Tekemisen kautta oppii, että uskonto ei ole pelkästään sitä kirkossa seisomista, Pasi Onatsu pohti. Isä Ioannis Lampropoulos muisteli, että he ovat osallistuneet leireille 15 vuoden ajan. – Nykunuorien ongelmat ja kasvu on erilaista kuin silloin alkuvuosina. Sota, korona ja ilmastoasiat, kaikki nämä vaikuttavat nuorten kehitykseen ja huolenaiheisiin. Kirkko antaa käyttöön välineitä näiden asioiden käsittelyyn. Leirin päätti lauantaina päätösliturgia, jonka jälkeen leiriläiset saivat todistukset. Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on ollut tapana jakaa myös pienet ikonit muistoksi leiristä. Pasi Onatsu kuvaili, että alkuun leirille tulevat nuoret saattavat olla hukassa. Joensuun ortodoksisen seurakunnan alue on laaja. Leiriläisiä saattaa tulla Lieksasta ja Kiteen suunnalta asti eikä heillä välttämättä ole ketään tuttua kasvoa leirillä mukana. Leirin alku kuluu ryhmäyttämiseen. Muita ortodoksinuoria Uimaharjulainen Kristiina Suonmaa, 14, kertoo, ettei leirille tullessaan tuntenut ketään. – Mutta jo parin päivän päästä minulla oli täällä paljon kavereita. Lähdin tänne, kun halusin tutustua muihin ortodoksisiin ihmisiin. Suonmaa kokee saaneensa paljon tietoa ortodoksisesta kirkosta ja suosittelee leiriä muillekin. – Tämä on ollut tosi hyvä kokemus ja todellista leirimeininkiä. Kontiolahtelainen Iisa Makkonen, 15, tuli leirille etsimään kavereita ja elämyksiä. – Tuli paljon uutta tietoa näiden harjotteiden kautta, sillä en ole kyseisiin toimituksiin osallistunut oikeassa tilanteessa. Kontiolahtelaiselle Minttu Ekmannille, 14, tarjoutui leirillä mieleenpainuvia kokemuksia. Ensin hän esitti vainajaa hautajaisissa, sitten toimi kummina kastetilaisuudessa. – Kastettiin se nukke ja siltä irtosi siinä käsi, Ekman naurahtaa. Ekman aikoo osallistua kriparin viikonlopun kestävälle jatkokurssille syksyllä. – Se on sellainen jälleennäkeminen. Kontiolahden puolelta Lehmosta leirille saapui myös Saana Heininen, 15. Hänellä oli ortodoksisista toimituksista jo jonkin verran entuudestaan tietoa. – Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla, millaiset jumalanpalvelukset ovat ja miksi siellä tehdään mitä tehdään. Heininen kertoi, että leirin päätösliturgian jälkeen kotona odottavat juhlat. – Tulee sukulaiset, kummit ja isovanhemmat.

Ainoastaan suomalaiset ortodoksiset käyvät krippileirin, joka perehdyttää ortodoksisuuteen TILAAJILLE

Hae sivuilta

Uusimmat

Laakkonen Yhtiöt

PUNAMUSTA MEDIA OYJ

MEDIALIIKETOIMINTA

NÄKYVYYS- JA PAINOLIIKETOIMINTA

KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY

AUTOTOIMIALA

AUTOKIINTEISTÖT LAAKKONEN OY

MUUT

Pielisjokiseutu

Ota yhteyttä

Laskutusosoitteet